Liikkumissuunnitelmat ja toimintamallit
Liikkumissuunnitelmat ja erilaiset liikkumiseen liittyvät palvelut ovat tärkeä osa liikkumisen ohjauksen kokonaisuutta. Esimerkiksi kunnat ja yritykset ovat tehneet itselleen liikkumissuunnitelmia. Lisäksi niitä voidaan tehdä tietyille kohderyhmille, esimerkiksi koululaisille. Liikkumissuunnitelmat ohjaavat pidemmän aikavälin toimintaa. Niiden tavoitteena on yleistetysti se, että yhä useampi valitsisi kulkutavaksi jonkun muun kuin yksin autolla ajamisen esim. kimppakyydin, bussin, kävelyn tai pyöräilyn.
Liikkumisen ohjaus on yksi edullisimmista, tehokkaimmista ja helposti hyväksyttävistä oleva keino vähentää yksityisautoilua. Liikkumisen ohjauksessa korostuvat nimenomaan erilaiset kannustimet sekä palvelut. Liikkumisen ohjauksen ansiosta henkilöautoilua on pystytty vähentämään noin 10-30 % työpaikkaa kohden.
Osioon on kerätty käytössä olevia toimintamalleja tai kestävää liikkumista koskevia suunnitelma niin valtakunnan tasolla kuin kuntakohtaisesti. Julkaisut on järjestetty niin, että ensimmäisenä näkyvät linkit yleisesittelyihin Liikkumisen ohjauksen T&K -hankeohjelmasta ja Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksesta. Muutoin julkaisut ovat aakkosjärjestyksessä. Linkit sisältävät myös yksittäiset T&K -hankkeet ja valtionavustuskohteet.
Älykästä työmatkaa! -hankkeen tavoitteena on Jyväskylän kaupunkiorganisaation työntekijöiden (noin 7 000) työmatkaliikkumisen ohjausmallin luominen sekä työyksiköissä tapahtuvan työpäivän aikaisen liikkumisen ohjaaminen. Hankkeessa pyritään myös yksityisautoilun ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen koordinoidumman liikkumisen avulla. Lisäksi Jyväskylän kaupungin henkilöstöä aktivoidaan lihasvoimin tapahtuvaan työmatkaliikkumiseen hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi.
Hyvinkään Askel hyvään liikkumiseen ‐hanke on yksi kolmestatoista vuonna 2010 käynnistetystä Liikkumisen ohjauksen ohjelman hankkeista. Liikkumisen ohjauksen ohjelman rahoittajina ovat Liikenne‐ ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto. Askel‐hanketta on rahoittanut lisäksi Hyvinkään kaupunki. Ohjelman koordinaattorina toimii Motiva Oy.
Askel hyvään liikkumiseen ‐hankkeen tavoitteena oli vakiinnuttaa liikkumisen ohjauksen toimenpiteet Hyvinkään kaupungin toiminnassa. Hankkeen aikana perustettiin liikkumisen ohjauksen työryhmä sekä toteutettiin ja jaettiin markkinointipaketit uusille kaupunkilaisille, uusille työntekijöille ja työnantajille. Toimenpiteiden tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä valitsemaan kestävä liikkumismuoto.Tähän koontiraporttiin on koottu hankkeen aikana tuotettu materiaali ja kuvattu hankkeen aikana tehdyt toimenpiteet ja kokemukset niistä.
Askel -hankeen jälkeen Liikkumisen ohjauksen kehitystyö on jatkunut Hyvinkäällä ja se on saanut rahoitusta Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksesta.
Hämeenlinnan liikkumisen suunnitelmassa linjataan Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan turvallisen ja kestävän liikkumisen linjaukset. Suunnitelmassa päivitetään vuoden 2000 Hämeenlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Suunnitelmaan on koottu tiivis paketti yhdyskuntarakenteen merkityksestä liikkumiseen. Lisäksi suunnitelma sisältää liikkumisen nykytilan ja kehittämistarpeet. Suunnitelmassa on on määritelty turvalliseen ja kestävään liikkumiseen liittyvä visio ja tavoitetila sekä sen saavuttamiseen liittyvät keinot ja toimenpiteet.
Hattulan kunnassa laadittiin syksyllä 2013 viisaan liikkumisen edistämisen toimintasuunnitelma vuodelle 2014. Koordinaattorin tehtävänä on tukea ja avustaa kuntaa toteuttamaan vuodelle 2014 laadittua viisaan liikkumisen edistämisen toimintasuunnitelmaa.
Koordinaattoritoiminta tähtää pitkällä aikajänteellä myös siihen, etta viisaan liikkumisen edistäminen (liikennekasvatus ja liikkumisen ohjaus) saadaan vakiinnutettua osaksi kunnan pysyvää toimintaa. Myös järjestöjen ja yhteisöjen aktivoiminen ja mukaan ottaminen on avainroolissa Hattulan viisaan liikkumisen suunnitelmassa.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä Janakkalan kunnan kanssa. Hankkeessa toteutettavan toiminnan tavoitteena on puolestaan lisätä hattulalaisten tietoisuutta liikkumisen vaihtoehdoista ja liikkumisvalintojen vaikutuksista sekä motivoida, kannustaa ja opastaa ihmisiä viisaisiin arjen liikkumisvalintoihin.
Työssä laadittiin liikkumisen ohjauksen suunnitelmat kahdelle pilottityöpaikalle. Työpaikat valittiin kuudelle isohkolle työpaikalle tehdyn kyselytutkimuksen perusteella. Liikkumisen ohjauksen suunnitelmissa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä työmatkojen ja työasiointimatkojen kulkutapajakauman muuttamiseksi viisaampaan suuntaan, kuten pyöräpysäköinnin, sosiaalitilojen ja kunnossapidon kehittämiseen sekä liikkumisen turvallisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä sekä kampanjoihin, kannustamiseen ja tiedotukseen liittyviä toimenpiteitä.
Hankkeessa keskitytään jalkapalloa harrastavien alle 15-vuotiaiden tamperelaisten lasten ja nuorten harrastusmatkoihin. Tavoitteena on tunnistaa harrastusmatkojen kulkumuodon valintaan vaikuttavia syitä ja kulkumuodon valintaa rajoittavia tekijöitä.
Janakkalan kunta saa hankkeen avulla ”ulkoisen resurssin”, joka vastaa erilaisten viisaan liikkumisen edistämistoimenpiteiden (liikkumisen ohjaus ja liikennekasvatus) ideoinnista, suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta yhdessä kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän jäsenten ja muiden paikallisten sidosryhmien kanssa. Toiminta käsittää tapahtumia, tempauksia, kampanjoita, tilaisuuksia, koulutusta, tietoiskuja ja tiedotteita. Hankkeessa kehitetään myös pysyviä rakenteita ja toimintamalleja viisaan liikkumisen edistämiseksi kunnan eri toiminnoissa ja palveluissa. Koordinaattori vastaa myös kunnan liikennetyöryhmän toiminnasta.
Hankkeen tavoitteena on konkreettisella toiminnalla lisätä kunnan asukkaiden tietoisuutta liikkumisen vaihtoehdoista ja omien arkisten valintojen vaikutuksista sekä motivoida, kannustaa ja opastaa ihmisiä viisaisiin arjen liikkumisvalintoihin. Keskeisenä painopistealueena on terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikkumisen, arki- tai hyötyliikunnan, edellytysten ja houkuttelevuuden parantaminen. Liikenneturvallisuus on itseisarvo, joka otetaan huomioon kulkutavasta riippumatta kaikessa viisasta liikkumista edistävässä toiminnassa.
Hankkeen tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen ja pyöräilyn houkuttelevuutta ja luoda Kouvolaan pysyvä liikkumisen ohjauksen toimintamalli. Työssä perustetaan Kouvolan liikkumisen ohjausryhmä ja laaditaan toimintasuunnitelma. Hanke sai liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuodelle 2014.
Työn tavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla kaupunginosan jalankulun ja pyöräilyn reittejä ja asiointiympäristöjä kehitetään arkiliikkumista ja asiointimahdollisuuksia parantaviksi asukkaiden, paikallisten yrittäjien ja kaupungin yhteistyönä. Työssä otetaan huomioon myös joukkoliikenne ja sen liityntämahdollisuudet.
Hanke sisältää alkukartoituksen, jonka aikana selvitetään yritysten valmius osallistua suunnitteluun, asukkaiden näkökulmasta keskeisimmät kehittämiskohteet sekä lainsäädännön ja kaupungin käytäntöjen luomat reunaehdot suunnitelmalle. Asiointireittien kehittämissuunnitelma kootaan yhteistyönä eri tahojen kanssa.
Hankkeeseen sisältyy luonnos kaupunginosan asiointireittikartasta sekä suunnitelman tunnetuksi tekemistä alueella. Pohjois-Haagan liikenneryhmä jää ylläpitämään toimintaa ja seuraamaan toimenpiteiden toteutumista konsulttiprojektin päätyttyä.
Hanke toteutettiin osana liikkumisen ohjauksen T&K valtionavustusta vuonna 2012-2013.
Hankkeessa toteutetaan konkreettinen ja koordinoitu ohjelma kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi Joensuun seudulla. Työn taustalla on tuore Joensuun seudun kävelyn ja pyöräilyn strategia, jossa määritettiin valtakunnalliseen toimenpidesuunnitelmaan pohjautuvat linjaukset kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseksi.
Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan erityisesti asenteisiin ja liikkumistottumuksiin, murtamaan nykyisiä liikkumisrutiineja, edistämään viisaita liikkumistapavalintoja sekä luomaan pysyvää yhteistyötä ja toimintamalleja. Työn painopiste on selkeästi asenteisiin ja motivaatioon sekä kävelyn ja pyöräilyn arvostukseen vaikuttamisessa. Infrastruktuuriin, yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon liittyviä toimenpiteitä edistetään samanaikaisesti kävelyn ja pyöräilyn strategian mukaisesti osana liikennejärjestelmätyötä.
Hanke sai rahoitusta liikkumisen ohjauksen T&K –hankehaussa vuosille 2012-2013.
Työssä käynnistettiin liikkumisen viisastaminen keskusta-alueella kytkemällä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen osaksi Savonlinnan kaupunkikeskustan kehittämistyötä. Toiminta perustui vuorovaikutukseen, motivointiin ja aktivointiin asukaslähtöisin ratkaisuin (asukkaat, keskustayrittäjät, matkailuyrittäjät, järjestöt, kuntatyöntekijät). Työssä organisoitiin tapahtumia mm. Liikkujan viikolle. Lisäksi työssä tehtiin kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla.
Hankkeelle myönnettiin avustusta osana valtakunnallista Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen T&K-hankehakua.
Kokeile edes kerran -hanke pyrkii muuttamaan Päijät-Hämeen koulutuskonsernin, Lahden kaupungin ja Lahden yliopistokeskuksen henkilöstön liikkumistapoja ympäristön ja oman terveyden kannalta kestävämmiksi. Hankkeessa kannustetaan yksiköiden henkilöstöä korvaamaan edes osa yksin autolla suoritetuista työ- ja vapaa-ajan matkoista kestävillä kulkumuodoilla.
Kestävä liikkuminen tulee hankkeen myötä konkreettisesti osaksi osallistuvien yksiköiden kestävää kehitystä ja työhyvinvointia. Hankkeeseen osallistuu aktiivisesti kahdeksan yksikköä Päijät-Hämeen koulutuskonsernista, Lahden kaupungilta ja Lahden yliopistokeskuksesta.
Yksin autolla ajamisen vaihtoehdoksi tarjotaan pyöräilyä, kävelyä, joukkoliikennettä, kimppakyytejä, etätyötä tai esimerkiksi videoneuvottelua. Toiminnassa korostetaan viisaiden valintojen merkitystä matkaketjun kaikissa osissa. Vaikka esimerkiksi työmatka täytyisi tehdä autolla, voi matkan lähikauppaan tehdäkin kävellen tai pyörällä. Hankkeen tavoitteena on saada viisaalle liikkumiselle mahdollisimman laajaa näkyvyyttä alueen mediassa sekä eri tapahtumissa. Jatkotyön tueksi hankkeessa kerätään ja analysoidaan liikkumisen ohjaukseen liittyvää tutkimusaineistoa.
Hanke sai rahoitusta Liikkumisen ohjauksen T&K -hankehaussa vuosille 2012-2013.
Toiminnan tavoitteet:
Tämän työn tarkoituksena on lisätä koululaisten arkiliikkumista – koulumatkojen kävelyä ja pyöräilyä – Kokkolassa. Tämä saavutetaan luomalla työkaluja koulun henkilökunnalle kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen.
Työtapa:
Työssä toteutetaan koulujen rehtoreille tiivis kysely koulumatkojen liikkumisesta. Rehtoreille suunnataan kysely koulumatkojen nykytilanteesta.
Kyselyn tuloksista tehdään lyhyt esittely esim. powerpoint. Lisäksi laaditaan lehdistötiedote ja artikkeli, jolla asiaa voidaan tarjota tiedotusvälineille.
Kyselyn tuloksia esitellään rehtoritapaamisessa. Rehtoritapaamisessa valitaan 5 pilottikoulua, joissa asiaa selvitetään tarkemmin. Kussakin pilottikoulussa varataan erityiskäsittelyyn erilainen teema.
Hankkeelle myönnettiin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuodelle 2014.
Lappeenrannan kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
Lappeenrannan kaupunki on ollut mukana "Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää" -hankkeessa v. 2009-2013, jossa on selvitetty kävelyn- ja pyöräilyn kehittämistä. Näiden kulkutapaosuuksia pyritään nostamaan Lappeenrannassa jatkossa yhä edelleen. Lappeenrannan kaupunki on myös sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästojä ilmasto-ohjelman mukaan 30 % v.1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Pyöräily- ja kävelyväylät on laatuluokitettu ja niille on asetettu tavoitteet. Kokonaistavoite on vähentää yksityisautoilua. Kuntalaisia kannustetaan vähentämään autoilua ja lisäämään pyöräilyä erilaisilla tapahtumilla sekä viestittämällä asiasta kaupunginsivuilla ja mediassa. Päätapahtumat ovat pyöräilyviikko sekä autoton päivä. Pyöräilyn puolesta kampanjoidaan ympärivuotisesti. Työmatka- ja vapaa-aika pyörailyä pyritään lisäämään kampanjoimalla ja perustamalla oma foorumi, joka tuo esiin pyöräilyyn liittyviä asioita. Tavoitteena on olla v. 2015 pyöräilykaupunki.
Hankkeelle myönnettiin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuodelle 2014.
Liikennekäärme-peli on ala-asteille suunnattu kampanja, jonka tarkoituksena on kannustaa lapsia ja vanhempia kulkemaan koulumatkansa ympäristöystävällisellä ja turvallisella tavalla.
Hankkeen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kestävää liikkumista. Tarkoituksena on, että seudullinen toimija, HSL, voi tarjota pääkaupunkiseudun kunnallisille koulutoimille valmiita ohjeita ja toimintamalleja. Koulut törmäävät oppilaiden, opettajien ja muiden sidosryhmien liikenteessä tuottamiin ongelmiin, oli kyse sitten lasten liikenneturvallisuudesta lähikadulla, saatto- ja jakeluliikenteestä tai opettajien parkkipaikoista. Osa kouluista on osannutkin kysyä esim. tukea pyöräilyn opetukseen. Tahtotilaa ja tarvetta on, aikaa ja työkaluja puuttuu niin koulutoimissa kuin kouluissakin.
Hankkeelle myönnettiin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuosille 2010-2011.
Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto käynnistivät ensimmäisen Liikkumisen ohjaus - T&K-hankeohjelman vuonna 2010. Ensimmäisellä kaudella vuosina 2010–2011 tehtiin yhteensä 13 hanketta. Toisella kaudella (2012–2013) kehitettiin toimenpiteitä ja toimintamalleja myös 13 hankkeessa, joilla vaikutetaan terveydelle, turvallisuudelle, taloudelle ja ympäristölle edullisten kulkumuotojen valintaan. Teemoina toisella kaudella nousivat esille erityisesti pyöräilyn ja kävelyn edistäminen ja vapaa-ajan liikkuminen. Toisella kaudella ohjelmaa rahoittivat liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston lisäksi ympäristöministeriö ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.
Tavoitteena on kehittää liikkumisen ohjausta Jyväskylässä osahankkeiden avulla tavoitettavien eri sektoreiden kautta (työpaikkana kunta/järjestö, vapaaehtoistoiminta ja muu vapaa-aika). Hankkeessa jatketaan ja täydennetään vuonna 2012 alkanutta liikkumisen ohjauksen yhteistyötä. Tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia työmatkoilla sekä työpäivän aikaisen liikkumisen ja vapaa-ajan liikkumisen aikana.
Hankkeessa pyritään yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen koordinoidun liikkumisen ohjauksen sekä pyöräilyn ja hyvien pyöräilyolosuhteiden lisäämisen ja tapahtumien järjestämisen avulla. Hankkeen aikana haetaan uusia toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia alueen liikkumisen ohjauksen edistämisessä.
Hanke on saanut Liikkumisen ohjauksen valtionapua vuosina 2012 ja 2013 nimellä Liikkuva Jyväskylä.
Liikenneviraston julkaisemassa Liikkumisen ohjauksen toimintaympäristökartoitus -raportissa kuvataan koko liikkumisen ohjauksen kenttää ja sitä sivuavia toimijoita. Raportissa huomioidaan lisäksi viime vuosina toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi raportti kuvaa kestävän liikkumisen ja liikkumisen ohjauksen roolia liikenteen murroksessa sekä linjaa toiminnan jatkosuuntia eri skenaarioiden kautta.
Liikkumisen ohjausta tuetaan Valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti joukkoliikenteen valtionavustuksilla. Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina tähän ovat tiedollinen valistaminen, markkinointi ja palvelujen kehittäminen.
Tavoitteina liikkumisen ohjauksella on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen. Liikkumisen ohjauksella siis kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin.
Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät ja muut yleishyödylliset yhteisöt. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset liikkumisen ohjausta järjestävät verkostot, säätiöt ja yhdistykset. Avustuksen toivotaan edistävän pysyvien toiminta- ja yhteistyömuotojen syntymistä seuduilla ja kunnissa.
Valtionavustusta haetaan vuosittain, ja sen myöntämisestä päättää Liikennevirasto.
Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksia vuodelle 2014 myönnettiin noin reilut 560 000 euroa. Kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeita oli seitsemän. Ohessalyhyet kuvaukset hankkeista.
Espoo: Toiminnan tavoitteena on liittää yhteen eri toimijoiden työ ja tämän avulla edistää pyöräilyä kaupungin asukkaiden keskuudessa. Hankkeessa mm. perustetaan pyöräilytyöryhmä, jolle laaditaan toimintasuunnitelma ja jatkotoimet.
Joensuu: Kaupunki pyrkii kehittämään edelleen hyvin käynnistynyttä ympärivuotista kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimintaa. Hankkeessa esim. lanseerataan laatukäytävä ja aloitetaan yhteistyö yliopiston kanssa.
Kangasala: Työssä käynnistettiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman jalkauttaminen keväällä 2014. Prosessiin kuuluu mm. lähtökohtien ja toteutettavien toimien läpikäynti.
Kokkola: Hankkeen tavoitteena on lisätä koululaisten arkiliikkumista: koulumatkojen kävelyä sekä pyöräilyä Kokkolassa. Työssä luodaan työkaluja kouluhenkilökunnalle ja toteutetaan toimenpiteitä teemoittain pilottikoulujen kanssa.
Lappeenranta: Työn tavoitteena on vähentää yksityisautoilua sekä lisäämään pyöräilyä erilaisilla tapahtumilla sekä viestinnän keinoin. Hankkeessa perustetaan oma foorumi, joka tuo esiin pyöräilyä.
Oulu: Työn tavoitteena on jatkaa hyvin käynnistynyttä liikkumisen ohjauksen toimintaa mm. lisäämällä ympärivuotisen pyöräilyn ja kävelyn määrää sekä nostamalla arvostusta eri kohderyhmien piirissä (esim. päättäjät ja eri hallintokunnat).
Lisätietoja Motivan sivuilta.
Vuonna 2015 liikkumisen ohjauksen valtionavustuksia myönnettiin kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeille noin 430 000 euroa. Kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeita oli kaksitoista. Ohessa lyhyet kuvaukset hankkeista.
Espoo: Toiminnan tavoitteena on pyöräilyn edistämisohjelman toteuttaminen. Keskeisessä osassa on pyöräilysihteerin toiminta, joka auttaa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja poikkihallinnollisessa työskentelyssä.
Hyvinkää: Askel‐toiminnan tavoite on lisätä kestävien kulkutapojen käyttöä.
Hämeenlinna: Toiminnan tavoitteena on pyöräilyn lisääminen Hämeenlinnassa osallistamalla kuntalaisia sekä tuottamalla tietoa pyöräilystrategiatyön tueksi.
Jyväskylä/Japa ry: Tavoitteena on uudenlaisten kestävää liikkumista edistävien, kuluttajille suunnattujen palveluiden luominen pyöräilyssä. Esimerkiksi lastipyörälainaamon konseptointi sekä kimppakuljetuspalvelut. Tavoitteena on liikkumistottumuksiin vaikuttaminen sekä pyöräilyn aseman vahvistaminen.
Kangasala: Hankkeen tavoitteena on laajentaa kävelyn ja pyöräilyn työryhmän toimintaa. Hankkeen tavoitteena on tarjota välineitä työmatkojen liikkumisen ohjaukseen sekä selvittää miten alle kouluikäiset lapset ja heidän perheen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn käyttöä voisi lisätä.
Kokkola: Työn tavoitteena on luoda palvelu, jonka avulla kokkolalaiset työnajat saadaan mukaan edistämään työmatkapyöräily.
Kouvola: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa joukko ‐ ja kevyen liikenteen houkuttelevuutta ja käyttäjämäärää. Toimenpiteinä tarjotaan esimerkiksi edullisempia bussilippuja, uusia joukkoliikenneyhteyksiä sekä parantamalla pyöräilyn edellytyksiä.
Lappeenranta: Hankkeen tavoitteena on kannustaa kansalaisia polkupyöräilyyn esimerkiksi markkinoinnin keinoin. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan liityntäpysäköintiä polkupyörille.
Oulu: Työn tavoitteena on määritellä keskeiset toteuttamiskelpoiset menettelytavat laadukkaan pyöräpysäköinnin toteuttamiselle.
Pyöräliitto ry: Pyöräilyä lisäävän kansalaistoiminnan kehittäminen.
Savonlinna: Tavoitteena on kestävien kulkutapojen informaation käytettävyyden ja hyödynnettävyyden parantaminen. Hankkeessa rakennetaan konsepti liikkujainfopalvelulle. Työssä käytetään mm. palvelumuotoilua.
Tampere/ Ekokumppanit Oy: Hankkeen tavoitteena on edistää joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä Tampereen kaupunkiseudulla.
Vuonna 2016 liikkumisen ohjauksen valtionavustuksia myönnettiin 22 kestävän liikkumisen edistämishankkeelle, joista 15:sta hankkeessa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen oli vahvasti mukana. Ohessa lyhyet kuvaukset hankkeista.
Forssa: Toimenpiteitä, joilla tavoitellaan koululaisten kävelyn ja pyöräilyn osuuksien kasvua koulumatkoilla.
HSL: Työpaikkojen viisaan liikkumisen kokeiluhanke, jossa aktivoidaan pilottityöpaikkojen työntekijöitä sähköpyöräilyyn.
Iisalmi: Pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuuksien markkinointiin ja asennekasvatukseen painottuva hanke.
Joensuu: Viisaiden työasiamatkojen lisääminen kaupungin yksiköissä ja Tiedepuisto Oy:ssä työskentelevien keskuudessa. Kokeilussa uusia sähköisiä kulkuneuvoja ja myös sähköavusteisia pyöriä.
JAPA ry: Hankkeen tavoitteena viisaan liikkumisen edistäminen Jyväskylän seudulla ja painottaen etenkin kevyen liikenteen kulkutapaosuuksien kasvattamista.
Kouvola: Hankkeessa painotettiin joukkoliikenteen suosion kasvattamista, mutta myös työssäkäyvien ja maahanmuuttajien pyöräilyn lisäämistä.
Lahti: Hankkeessa jalkautettiin kaupungin kestävälle liikkumiselle asettamia linjauksia ja toimenpiteitä käytäntöön. Kokeilussa mm. sähköpyörät.
Nokia: Hankkeessa laadittiin liikkumisen ohjauksen suunnitelma Nokialle. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen sisältyivät suunnitelmaan ja niille kirjattiin tavoitteet ja toimenpiteet.
Orivesi: Työssä laadittiin Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma.
Oulu: Kaupunkipyörän toimintamalli ja toteuttamismahdollisuudet -selvitys.
Pyöräliitto: Toteutettiin #Pyöräilytalvi -kampanja. Tavoitteena pidentää ajanjaksoa, joka mielletään ”pyöräilykaudeksi”.
Salo: Laadittiin Salon kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma.
Sipoo: Laadittiin Sipoon kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma.
Tampere: Liikkuva Tampere -hanke, jossa tavoitteena nostaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.
Turku: Koko turku liikkuu -kampanjassa edistettiin kävelyä ja pyöräilyä Turun kaupungin alueella ja toteutettiin mm. seudullinen kävelyn ja pyöräilyn reittiopas.
Vuonna 2017 liikkumisen ohjauksen valtionavustuksia myönnettiin 29 kestävän liikkumisen edistämishankkeelle, joista 15:sta hankkeessa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen oli vahvasti mukana. Ohessa lyhyet kuvaukset kävelyn ja pyöärilyn edistämistä sisältävistä hankkeista. Kaikki hanke-esittelyt ja lopputuotteet ladattavissa Motivan sivuilta.
Hattula: Työn ensisijaisena tavoitteena on hakea asemakaavallisia keinoja, joilla pyöräilyn ja kävelyn kilpailukykyä suhteessa autoliikenteeseen voitaisiin parantaa.
Hyvinkää: Kokeilupyörä 2.0 hankkeessa kerätään kokemuksia yhteiskäyttöisen pyörän ja erikoispyörän käytöstä kaupungin organisaatiossa.
Imatra: Laaditaan kestävän liikkumisen kehittämisohjelma huomioiden kaikki kestävän liikkumisen kulkumuodot.
JAPA RY: Hankkeessa on kaksi osiota. Osahankkeen 1 keskiössä on erityisesti sähköpyöräilyn edistäminen eri muodoissaan, ja konkreettisena tavoitteena on sähköpyöräilyn lisääminen Keski-Suomessa. Osahankkeen 2 tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta maakunnan tasolla.
Lappeenranta: Tavoitteena on kävelyn, pyöräilyn ja viisaan liikkumisen lisäämiseen Lappeenrannassa. Hankkeessa testataan seurantatapoja ja mittareita, joiden avulla voidaan osoittaa viisaan liikkumisen edistämisen taloudelliset ja terveydelliset hyödyt työpaikalle.
Liminka: Työssä luodaan Limingan kunnalle ’Fiksun liikkumisen suunnitelma’. Suunnitelmalla määritellään kevyenliikenteen kehittämisen suuntaviivat, joilla edistetään kuntalaisten liikkumista koulu- ja työmatkojen osalta pyörällä tai kävellen ja mahdollistetaan niiden kehittämiseen tähtäävien kokeilujen tekeminen.
Pori: Lisätään kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrää Porissa tarjoamalla helposti omaksuttavissa olevaa tietoa kestävistä kulkumuodoista eri liikkujaryhmille.
Pyöräliitto: Pidennetään tiedollisella ohjauksella pyöräliikenteen ns. ”kautta” molemmista päistä, eli avartaa erityisesti keväällä ja syksyllä markkinoinnin ja viestinnän avulla ihmisten normatiivista käsitystä siitä, milloin polkupyörällä voi liikkua. Toinen tärkeä pyrkimys on ohjata kunnossapidosta viranomaisia kestävän liikkumisen ympärivuotisia toimintaedellytyksiä tukevaan suuntaan. Tiedollisen ohjauksen keinojen onnistumisen ja uskottavuuden kannalta tämä on olennainen edellytys.
Rauma: Tavoitteena on edistää Rauman pyöräilyä ja nostaa pyöräilijämääriä kohdennetulla uudenlaisella palvelumuotoiluun perustuvalla markkinoinnilla. Näillä toimilla pyritään jatkamaan aiemmin pyöräilyn infrastruktuuriin keskittynyttä pyöräilyn edistämistä.
Riihimäki: Tavoitteena on vaikuttaa riihimäkeläisten nykyisin käyttämiin kulkutapoihin ja tukea kestävien liikennemuotojen valintaa. Hankkeen lähtökohtana on asemanseutu, joka on keskeinen osa Riihimäen keskustaa ja se on erityisesti työmatkaliikenteen solmukohta. Hankkeessa halutaan myös tuoda esille jalankulkua sekä pyöräilyä ja niiden mahdollisuuksia laajemmin kuntalaisille sekä kaupungissa vierailijoille.
Tampere: Liikkumisen ohjaus rakentamisen aikana, liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden kohdentaminen nykyisille autoilijoille. Yht. 5 toimenpidekokonaisuutta; joukkoliikennekampanjat, kokeilut, liityntäpysäköinnin markkinointi- ja viestintä, liikkumispalveluiden kehittäminen ja kävelyn ja pyöräilyn edistäminen.
Valonia: Päätavoitteina ovat kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen, kestävää liikkumista edistävien, kuluttajille suunnattujen liikkumispalveluiden ja palvelukonseptien kehittäminen, liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön sekä maankäyttöä ja liikennettä yhteen sovittavan suunnittelun kehittäminen.
Vantaa: Tavoitteena on tunnistaa pyöräpysäköinnin kannalta potentiaalisimmat joukkoliikennepysäkit työssä kehitettävän paikkatietomenetelmän avulla. Menetelmä mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman edistämisen Vantaan ja Espoon kaupunkien alueella tukemalla oikeiden ratkaisujen toteuttamisen oikeaan paikkaan ja näin matkaketjujen parantamiseen.
Vesilahti: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman laatiminen. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten voidaan lisätä työmatkaliikennettä julkisilla ja kesäaikaan pyöräilyä.
Ylöjärvi: Työ koostuu kahdesta kokonaisuudesta: KouluSUMP-työkalun kehittämisestä ja raportoinnista sekä työkalun pilotoimisesta Ylöjärven kouluun. KouluSUMP-työkalun avulla koulut pystyvät pienen koordinaation tuella itsenäisesti toteuttamaan kestävän liikkumisen suunnitelman, joka ottaa huomioon tarvittavat sidosryhmät.
Kaupan ala on merkittävä liikkumistarvetta synnyttävä toimija, jonne suuntautuvia matkoja on mahdollista muuttaa kestävillä kulkumuodoilla kuljettavaksi. Kaupan alan vaikutusmahdollisuuksia kestävän liikkumisen edistämiseksi ovat sijoittuminen ja infrastruktuuriin, kunnossapitoon sekä liikkumisen ohjaukseen kohdistuvat toimenpiteet.
Kaupan alalta voidaan tunnistaa useita olemassa olevia toimintoja, joihin kestävän liikkumisen edistäminen voidaan kytkeä. Suomessa toiminta keskittyy vielä yksittäisten toimenpiteiden toteuttamiseen laaja-alaisemman edistämisen sijaan. Kestävän liikkumisen edistämisestä kaupan alalla on kuitenkin jo hyviä esimerkkejä sekä Suomesta että Euroopasta. Esimerkiksi muutamat yritykset tarjoavat asiakkailleen ilmaisen bussiyhteyden myymälään tai laadukkaita katospaikkoja polkupyörille pääsisäänkäyntien välittömässä läheisyydessä. Useat tunnistetut toimenpiteet ovat pienimuotoisia, eivätkä vaadi kalliita ratkaisuja, esimerkkinä saapumisohjeiden esittäminen verkkosivuilla eri kulkumuodoilla.
Ulkomaisten tutkimusten mukaan autoilijoiden kertaostokset ovat suurempia verrattuna muilla kulkumuodoilla saapuviin. Toisaalta kävelijöiden, pyöräilijöiden ja julkisen liikenteen käyttäjien kulutuksen kokonaissumma on noussut tutkimuksissa autoilijoita suuremmaksi, koska he asioivat kaupoissa useammin. Se, millä kulkumuodolla liikkuvat asiakkaat ovat tärkeimpiä kulutuksen kannalta, riippuu kuitenkin kaupan konseptista ja sijainnista.
Koska kestävää liikkumista kaupan alalla ei ole vielä laajasti edistetty, ensimmäinen askel olisi viestiä asiakasliikenteeseen vaikuttamisen keinoista ja hyödyistä. Viestintää pitäisi kohdistaa sekä kaupan alan toimijoille että kunnille.
Selvityksessä tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja valtakunnallisen liikkumisen palvelukeskuksen perustamiseksi Suomeen. Selvityksen perusteella voidaan sanoa, että parhaimmat edellytykset toiminnan nopeaan käynnistämiseen olisivat Motivalla, koska sillä on kokemusta vastaavanlaisesta toiminnasta energiansäästön alalla ja se tuottaa jo nyt jonkin verran liikkumisen ohjauksen palveluja. Mallina voitaisiin käyttää Motivan ja työ- ja elinkeinoministeriön (aiemmin kauppa- ja teollisuusministeriö) välistä sopimusmenettelyä ja energiansäästön edistämisen toiminta- ja rahoitusmalleja. Toiminnan käynnistäminen osana Motivaa ei kuitenkaan estäisi sen siirtämistä myöhemmin esimerkiksi liikennevirastoon, jos sellainen perustetaan. Liikennevirastolla olisi joka tapauksessa keskeinen rooli liikkumisen palvelukeskuksen vastuutahona vähintään tilaajan roolissa.
Työssä tarkasteltiin liikkumisen ohjauksen organisoinnin lähtökohtia myös pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla. Pääkaupunkiseudulla prosessi on jo alkanut. Seudullisia suunnitelmia tulisi tehdä yhteistyössä sekä eri seutujen että valtakunnallisen toiminnan suunnittelun kanssa, jotta voidaan hyödyntää kokemuksia puolin ja toisin
Motiva on kehittänyt liikkumisen ohjaukselle Viisaan liikkumisen visuaalisen ilmeen, joka sitoo yhteen eri toimijoiden tekemän työn. Viisaan liikkumisen tunnuksia ja aineistoja on mahdollista käyttää viisasta liikkumista edistävän ohjaustyön viestinnässä muun muassa verkkopalveluissa, uutiskirjeissä, julkaisuissa ja muussa viestintäaineistossa. Motiva valvoo ja ohjaa ilmeen käyttöä tiettyjen kriteerien mukaan.
Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen tutkimusraportista muodostuu kuva koululaisten liikkumisen näkökulmasta passiivisesta ajasta sekä käytännön toimenpiteistä, joilla on pystytty lisäämään oppilaiden fyysistä aktiivisuutta.
Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit on vuonna 2011 kymmenen pilottikoulun voimin käynnistynyt hanke ja vuosittain laajentunut hanke, jolla edistetään koululaisten kävelyä ja pyöräilyä koulumatkoilla. Vuonna 2013 päättyvän hankkeen tavoitteena on liikunnan edistämiseksi, liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja yhteisöllisyyden tukemiseksi juurruttaa yhdessä kävellen ja pyöräillen kulkemisen käytäntö osaksi suomalaista koulumatkakulttuuria.
Tavoitteena on edistää kestävien kulkutapojen käyttöä Lapissa ja tuoda liikkumisen ohjausta tunnetuksi käytännönläheisten erillishankkeiden kautta.
Työn tavoitteena on myös selvittää ne toimenpiteet, joilla voidaan lisätä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta ja vähentää samalla autolla ajamisen osuutta työmatkaliikenteessä.
Suunnitelmassa kartoitetaan yhdessä yrityksen ja henkilöstön kanssa nykyiset työmatkojen kulkutavat sekä mahdollisuudet ja halukkuus joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen. Työkaluina käytetään muun muassa henkilöstölle suunnattuja kyselyjä sekä paikkatietotarkasteluja, joilla selvitetään henkilöstön mahdollisuuksia joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn käyttöön sekä mahdollisia epäkohtia.
Lisäksi työn aikana on tarkoitus järjestää työntekijöille viisaan ja turvallisen työmatkaliikkumisen teematapahtuma (esimerkiksi liikkujan viikolla), jossa tuodaan esille joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia.
Hankkeelle myönnettiin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuodelle 2014.
Selvityksessä on arvioitu kahdella eri työpaikalla liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden hyötyjä euroissa. Laskelmissa on tehty paljon oletuksia erityisesti toimenpiteiden vaikuttavuuden suhteen. Oletukset on kuitenkin pyritty tekemään varovaisesti, jottei hyödyistä muodostuisi liian suuria. Laskelmat ovat esimerkkejä, eikä niitä voi suoraan soveltaa kaikilla työpaikoilla.
Tämä selvitys on laadittu osana Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen T&K -hankekokonaisuutta, jota rahoittavat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Liikennevirasto, Sitra ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.
Yksi keskeisimmistä liikkumisen ohjauksen osa-alueista on työpaikkojen kannustaminen kestävän liikkumisen edistämiseen. Liikkumisen hallinta liittyy organisaatioiden ympäristö-, turvallisuus- ja henkilöstöhallintoon. Siitä hyötyvät sekä organisaatio itse että yhteiskunta ja ympäristö.
TYKELI – Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä –hanke toteutettiin vuosina 2010-2012. Liikenneviraston, HSL:n, Uudenmaan liiton ja Trafin rahoittaman sekä Motivan koordinoiman hankkeen tavoitteina oli:
• luoda toimintamalleja kestävän liikkumisen edistämiseksi työpaikoilla
• aktivoida työnantajia edistämään kestävää liikkumista
• luoda markkinoita työpaikkojen liikkumisen ohjaukselle.
Hankkeessa toteutettiin seuraavat kolme pilottia:
• Tuko Logistics Osuuskunta ja Itella Logistics Oy
• valtionhallinto (valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos ja Uudenmaan ELY-keskus)
• Aviapoliksen alue ja NCC Plaza Business Park.
Pilottien yhteydessä nostettiin esiin myös pyöräilyn ja kävelyn edistämistä.
Työ on luonteeltaan esiselvitys, joka keskittyy HSL:n näkökulmaan, tarpeisiin ja tavoitteisiin. Selvitys on rajattu yritysten liikkumisen ohjaukseen, käytännössä HSL:n työnantajayhteistyöhön ja yrityksille tarjottaviin palveluihin, sillä juuri tällä osa-alueella kaupallisten palvelutuotteiden kehittäminen on mahdollista.
Työssä käydään läpi HSL:n liikkumisen ohjauksen palvelut ja työnantajayhteistyön nykytila, ongelmakohdat ja tulevaisuuden tarpeet. Tältä pohjalta hahmotellaan, mitkä osat liikkumisen ohjauksesta ja työnantajayhteistyöstä voisivat kaupallisen toimijan kautta toteutettuina olla vaikutuksiltaan tehokkaita, kustannuksiltaan edullisia tai muutoin kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia. Päällimmäisenä tavoitteena on yrityksille tarjolla olevien palvelujen korkea laatu ja saatavuus.
Valonia on laatinut Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelman vuosille 2012-2015. Suunnitelman laatiminen oli Liikkumisen ohjauksen T&K –hankeena 2010-2011.Suunnitelmassa on käsitelty liikkumisen ohjauksen järjestämisen vaihtoehtoja maakunnassa sekä määritetty liikkumisen ohjauksen kärkitoimenpiteitä lähivuosille.
Työssä on määritelty liikkumisen ohjauksen visio 2020 ja tavoitteet vision toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu kärkitoimenpiteet ja liikkumisen ohjauksen toimenpidepaketit eri vuosille.
Hankkeen päätavoitteena on lisätä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta Lohjalla, erityisesti kuntalaisten tekemillä arjen lyhyillä matkoilla. Työssä laaditaan viisaan liikkumisen visio. Tavoitteena on myös kannustaa Lohjan koululaisia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen koulumatkoilla ja harrastusmarkoilla sekä lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Hankkeen tavoitteena on myös integroida viisaan liikkumisen edistäminen Lohjan liikenneturvallisuustyöryhmän toimintaan.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki lohjalaiset ja erityisryhmänä ovat koulujen oppilaat, oppilaiden vanhemmat sekä työmatkalaiset.
Viisaan liikkumisen lähettiläs pyrki edistämään viisasta liikkumista Helsingin yliopiston keskustakampuksella ja Metropolia amk:n Arabian kampuksella kevätkaudella 2011. Lähettiläs järjesti kestävään liikkumiseen liittyviä tempauksia, tilaisuuksia ja neuvontaa. Toimintaan sisältyi myös HSL:n laatima liikkumiskysely yliopiston ja amk:n opiskelijoille ja henkilökunnalle. Lähettilään palkan maksoi HSL ja City Car Club, jonka idea lähettiläs alun perin oli. Lähettilään toimintaa voitaisiin jatkaa jossain muodossa myöhemmin.