Edistämisohjelmat

Raportissa kerrotaan yleisesti pyöräilystä Hollannissa eri tunnuslukujen avulla. Lisäksi raportissa esitellään yleisellä tasolla Hollannin pyöräilykulttuuria ja pyöräilyn kohderyhmien ominaispiirteitä ja käytännön menetelmiä pyöräilyn edistämiseksi. Pyöräilyn olosuhteita käsitellään monipuolisesti ja käsiteltäviä aihealueita ovat mm. työmatkapyöräily, liityntäpyöräily, pyöräinfrastruktuuri, pyörävarkaus, pysäköinti ja viestintä

Espoon pyöräilyn edistämisohjelma 2013-2024 julkaistiin syksyllä 2013. Ohjelmassa asetettiin sekä määrällinen että laadullinen tavoite pyöräilyn edistämiselle. Lisäksi ohjelmassa lasketiin tavoitteen yhteiskunatataloudelliset vaikutukset. Tavoitteen mukaisen pyöräilyn lisääntymisen terveysvaikutusten taloudellinen arvo on keskimäärin 8,3 miljoonaa euroa vuodessa. Ohjelmassa on esitetty 21 keskeisintä toimenpidettä, jolla asetetut tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa.

Espoossa on suurta potentiaalia pyöräilyn edistämiselle. Espoo koostuu pienemmistä aluekeskuksista, joiden väliset lyhyet etäisyydet mahdollistavat pyöräilyn. Lisäksi Espoossa on jo nykyisellään paljon viherreittejä, jolloin pyöräilyn pääväylien maisemallinen arvo kasvaa. Lisäksi tulevaisuudessa Espoo tulee tukeutumaan vahvasti raideliikenteeseen, joka nostaa pyöräilyn osuutta yhtenä tärkeänä matkaketjun osana

Asukasraportti on ensimmäinen pyöräilyn edistämistyötä esittelevä julkaisu Hämeenlinnassa. Julkaisun on tarkoitus esitellä keskeisimpiä tunnuslukuja Hämeenlinnan pyöräilystä, kertoa edistämistyön alkupolkaisuista ja viestiä, miten tästä poljetaan eteenpäin. 

Hämeenlinnan pyöräilyn edistämisohjelmassa on asetettiin tavoitteiksi mm. pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, turvallisen ja sujuvan pyöräilyinfran takaaminen, pyöräilyn näkyvyyden parantaminen. Edistämisohjelmaan on myös tehokkaimmat toimenpiteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Pyöräilyn edistämisohjelma laadittiin yhteistyössä asukkaiden, päättäjien ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa vuonna 2016 ja aikajänne on vuoteen 2021. 

Helsingin kaupunginvaltuusto linjasi vuoden 2009–2012 valtuustostrategiassa, että liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Erityisesti pyöräilylle tavoitellaan nykyistä selkeämpää asemaa kaupungin liikennejärjestelmässä. Valtuustostrategian 2009–2012 mukaisen Pyöräilyprojektin viimeisenä toimenpiteenä oli laatia jatkotyöohjelma ja edistämisohjelma vuodesta 2012 eteenpäin. Edistämisohjelman taustaksi on tehty selvitys pyöräilyn hyödyistä ja kustannuksista. Selvityksen tuloksia on käytetty edistämisohjelman toimenpiteiden laatimiseen ja tarkoituksenmukaisen taloudellisen panostuksen tason määrittämiseksi pyöräilyn edistämiselle Helsingissä.

Julkaisu käsittelee Hyvinkään keskustan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämistä liikennejärjestelmän kannalta. Tavoitteena oli etsiä liikennesuunnittelun keinoja jalankulun sekä pyöräilyn edistämiseen. Työhön haettiin esimerkkejä ulkomailta.

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma on kaupungin liikkumissuunnitelma. Ohjelmassa asetetaan tavoitteiksi mm. lisätä kestävien kulkutapojen osuutta erityisesti kaupungin sisäisillä sekä pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla ja kehittää kaupungin infrastruktuuria, toimintatapoja sekä liikennepolitiikkaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kävely, pyöräily ja joukkoliikenne kärjessä. Ohjelma sisältää toimenpideluettelon, jolla asetettuihin tavoitteisiin tähdätään.

Iisalmen työmatkapyöräilyn ja -kävelyn edistämisohjelmassa kärkitoimenpiteiden pääpaino on asenteisiin vaikuttamisessa, mutta myös muita työn aikaisissa tutkimuksissa esille nousseita asioita, esimerkiksi yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin kehittämisehdotuksia, tuodaan esille. Asenteisiin vaikuttamisessa hyödynnettiin paljon edistämisohjelman pilottityöpaikkojen, Olvin ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän, liikkumisen ohjaamisen suunnitelmien tuloksia. 

Edistämisohjelmassa esitetään myös konkreettisia toimenpiteitä työmatkojen ja työasiointimatkojen kulkutapajakauman muuttamiseksi viisaampaan suuntaan, kuten pyöräpysäköinnin, sosiaalitilojen ja kunnossapidon kehittämiseen, liikkumisen turvallisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä sekä kampanjoihin, kannustamiseen ja tiedotukseen liittyviä toimenpiteitä.

Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelman 2030 tavoitteena on edistää pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita maankäytön suunnittelusta toteutukseen. Keskeinen tavoite on edistää seudun strategista tavoitetta lisätä merkittävästi pyöräilijöiden ja kävelijöiden määrää. Kehittämissuunnitelmassa on määritelty pyöräilyn tavoiteverkko, tavoiteverkon väylätyypit, pyöräilyn risteämisratkaisujen yleisperiaatteet, tavoiteverkon kunnossapidon periaatteet, jalankulun edistämisalueet sekä kehittämistoimenpiteet ja arviot näiden vaikutuksista.

Painopisteinä Joensuun seudun kävelyn ja pyöräilyn strategiassa ovat motivointi, reittien selkeys ja suoruus ja liikennejärjestelmän toimivuus. Strategia valmistui vuonna 2012.

Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelman taustalla on kaupungin hallituksen päätös vuodelta 2012, jonka mukaan pyöräilylle on laadittava oma kehittämisohjelma pyöräilyn edistämiseksi. Ohjelma tukeutuu pyöräverkon osalta vuonna 2013 laadittuun kaupungin yleiskaavan mukaiseen pyöräilyn tavoiteverkkoon. Myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa on edellytetty pyöräilyn edistämisohjelman laatimista.

Edistämisohjelmassa pyöräilyn kulkumuoto-osuuden tavoitteeksi on asetettu 25 % vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa pyöräilyn määrän kaksinkertaistumista nykytilanteeseen nähden.

Oikeus liikkua omin jaloin – kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kangasalla -ohjelma sisältää 10 toimenpidettä, kävelyn ja pyöräilyn vision sekä laskelman näiden kulkutapojen lisäämisen taloudellisesta arvosta vuoteen 2020 mennessä. "Kaiken voisi tehdä paremmin" on ohjelman läpileikkaava periaate. Kunnanjohtaja asetti Kangasalan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman työryhmän 10.12.2012 ja valmis ohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa 2.6.2014.

Pyöräilykaupunkiohjelmaan on kirjattu tärkeimmät toimenpiteet, joilla Kokkolan kaupunki on vuonna 2020 nykyistäkin viihtyisämpi ja elinvoimaisempi pyöräilykaupunki. Pyöräilyä lisäämällä saadaan kaupungista entistäkin viihtyisämpi. Ohjelmassa halutaan työnantajat mukaan työmatkapyöräilyn kehittämiseen, pyöräilyn näkyvyyttä halutaan lisätä ja siitä halutaan tehdä entistä turvallisempaa. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ohjelmassa määritellyillä mittareilla.

Kööpenhaminan on yksi Euroopan kärkipyöräilymaista. Kaupungin pyöräilyn edistämisstrategia on laadittu vuosille 2011-2025. Tulevaisuuden tavoitteena on tulla maailman parhaaksi pyöräilykaupungiksi. Strategia on havainnollinen ja se sisältää kaupungin tavoitteeseen tähtäävät keinot sujuvan, mukavan, nopean ja turvallisen tuntuisen pyöräilyn kautta. Strategiassa on esitetty eri kärkitoimet sekä lopuksi tavoitteen "onnistumisen resepti" ja siihen liittyvät seurantamittarit.

Kuopion seudun strategiatyön tavoitteena oli määritellä monipuolinen toimenpideohjelma seudun jalankulun ja pyöräilyn suosion lisäämiseksi ja aseman parantamiseksi. Strategia laadittiin käyttäjäryhmälähtöisesti vuorovaikutuksessa keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vaikutusten arvioinnissa lapsiin kohdistuvat vaikutukset korostuvat, koska työhön liittyi erillinen lapsivaikutusten pilottihanke (osa EKOTULI-ohjelmaa). Pilottihanke on raportoitu omana raporttinaan.

Lahden Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma koostuu kävelyn ja pyöräilyn strategiasta 2025 sekä pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkosta. Lisäksi ohjelmaan on tehty ehdotukset ihmisten asenteisiin, yhdyskuntarakenteen sekä infrastruktuurin muutoksiin tähtäävistä toimenpiteistä. Näiltä osin tavoitevuosiksi on määritelty 2017 ja 2025.

Linköpingin pyöräilyn edistämisohjelma on tehty vuosille 2008-2028. Edistämisohjelma on osa kestävän yhteiskunnan luomista. Ohjelmassa kerrotaan yleisesti pyöräilyn edistämisen vaikutuksista ja mahdollisuuksista sekä tärkeistä painopisteistä. Lisäksi työssä käsitellään pyöräilyä Lindköpingissä.Kärkitoimia ja aihealueita käsitellään kattavasti niin pyöräilyn infrastruktuurin, kunnossapidon, liikenteen ohjauksen kuin edistämisen seurannan kannalta.

Kehittämissuunnitelmassa määritettiin kuntaan houkuttelevat ja turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reittien ver-kosto. Verkoston lopputavoitteena on olla mäntsäläläisille liikkujille; kävelijöille, pyöräilijöille ja ulkoilijoille yhtenäinen, sujuva ja miellyttävä, hallintokuntien rajoista riippumaton reitistö. Kehittämissuunnitelmaa tullaan käyttämään lähtötietona ja pää-töksenteon tukena maankäytön suunnittelussa, kunnallistekniikassa ja liikuntatoimessa.

Kävelystä ja pyöräilystä potkua -suunnitelmassa on selvitetty, miten kävelyä ja pyöräilyä voidaan edistää Mikkelissä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi keskustan elinvoimaisuuteen. Suunnitelmalla pyritään nostamaan kävelyn ja pyöräliikenteen arvostusta ja saamaan edistämistyölle poliittinen hyväksyntä mm. markkinoinnin, väylien toteuttamisen, kunnossapidon ja maankäytön suunnittelun ohjenuoraksi.

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa on tarkasteltu kaupungin nykyisiä liikkumisolosuhteita ja on koottu yhteen tavoitteet ja toimenpiteet. 

Kehittämissuunnitelmassa on määritelty Oulun keskustassa pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden tarpeisiin parhaiten soveltuvat kadut, väylät sekä viher- ja puistoalueet

Oulun kapungin strategiana on ollut sekä jalankulun että pyöräilyn olosuhteiden määrätietoinen kehittäminen että niiden markkinointi oululaiseen elämäntapaan kuuluvana matkanteon ja hyötyliikunnan muotona. Jalankulku ja pyöräily ovat keskeinen osa kestävän kehityksen mukaista liikennejärjestelmää ja matkaketjuja ja ne tulee ottaa huomioon aina kun rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa.

Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kuuluvan Kevyt liikenne –selvityksen lähtökohtana ovat olleet POLIS-työssä kevyelle liikenteelle asetetut tavoitteet, joita on tarkennettu selvityksen aikana. Selvityksen tarkoituksena on ollut määritellä Karhukuntien kevyen liikenteen tavoiteverkko sekä laatia toimenpideohjelma pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi. Kevyen liikenteen edistämistoimenpiteet on priorisoitu tarvekartoituksen perusteella, ja lähtökohtana on ollut löytää konkreettisia, kustannustehokkaita, nopeasti ja edullisesti toteutettavia kehittämistoimenpiteitä. Toimenpide-ehdotus sisältää sekä fyysisiä toimenpiteitä että toimintatapoja, jotka edistävät kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta ja esteettömyyttä. Selvityksessä esitetään myös ne keskeiset painopistealueet, joihin kunnat ja Tiehallinto sitoutuvat aiesopimuksella.

Portlandin edistämisohjelman lähtökohtana on nähdä pyöräily kestävän liikkumisen, yhteiskuntataloudellisesti kannattavan ja sujuvan liikenteen avaintekijänä. Ohjelman tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä, elävöitää kaupunkiympäristöjä ja lisätä pyöräilyä. Tavoitteeseen liittyvät toimenpiteet koskevat laajasti kaikkia pyöräilyn osa-alueita (suunnittelu, pysäköinti, kunnossapito, matkaketjut, seuranta).

Rovaniemen kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa on jalkautettu valtakunnallisia kehittämislinjauksia paikallisiin olosuhteisiin. Kehittämisohjelman laadinnan tarve tuotiin esille Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Kehittämisohjelma sisältää kattavan kuvauksen kävelyn ja pyöräilyn toimintaympäristöstä, nykytilasta ja kehittämistarpeista, pitkän aikavälin vision ja tavoitteet sekä lähivuosien toimintaa kohdentavat painopistealueet toimenpide-ehdotuksineen.Kehittämisohjelma on strateginen asiakirja, joka ohjaa eri toimijoiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua.

Salon kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa määritetään edistämistyön ”askelmerkit”. Keskeisiä tarkastelun osa-alueita ovat 1) Asenteet ja liikkumistottumukset, 2. Infrastruktuuri ja ympäristö, 3. Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko sekä 4. Institutionaalinen ympäristö. Kehittämisohjelmassa tarkastellaan em. os-alueiden nykytilaa, asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet. Kaikkiaan kehittämisohjelmalla pyritään parantanaan kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta sekä matkaketjujen toimivuutta. 

Pyöräilyn edistämisohjelma (2018-2021) on jatkoa vuonna 2012 laaditulle pyöräilystrategialle Pyöräillen Seinäjoella. Uuden ohjelman on tarkoitus tuoda lisää konkreettisuutta ja käytännönläheisyyttä pyöräilyn edistämiseen Seinäjoella, mutta visio vuodelle 2030 on edelleen sama: "Vuonna 2030 Seinäjoki on kestävän liikkumisen mallikaupunki. Kaupunkiympäristö on esteetön ja viihtyisä kaikille väestöryhmille. Kävelyllä ja pyöräilyllä on kaupungissa keskeinen rooli, jota joustava joukkoliikenne täydentää. Autottomuus on realistinen vaihtoehto useimmille talouksille."

Ohjelma jakautuu kolmen teeman alle: pyöräilyinfra, viestintä ja kampanjat sekä kehittäminen. Ne sisältävät tavoitteiden lisäksi toimenpiteet, vastuutahot sekä mittarit. Infran toimenpiteitä ovat muun muassa kevyenliikenteen alikulun rakentaminen matkakeskukselta Pohjaan sekä Seinäjoen rantaväylän pyöräteiden rakentaminen. Toimenpiteinä viestinnän ja kampanjoiden alla on esimerkiksi pyöräilyn turvallisuuden ja pyöräilytaitojen lisääminen sekä vuoden pyöräilyteko -palkinnon jakaminen. Kehittämisen alla olevia toimenpiteitä ovat muun muassa polkupyörien yhteiskäytön tai kaupunkipyöräjärjestelmän kehittäminen sekä monipuolisen elämyspyöräilyn ja maastopyöräilyn edistäminen.

Seinäjoen kaupungin pyöräilystrategian painopisteet edistämistyössä ovat laadukkaat väylät ja hyvät pyöräpysäköintimahdollisuudet. Lisäksi pyöräilyn lisääntymiseen vaikutetaan kaupungissa myös tiedotuksen ja viestinnän keinoin.

Strategiassa on asetettu visiot vuosille 2030 ja 2016 sekä niiden edistymistä kuvaavat mittarit. Lisäksi pyöräilystrategiaan on koottu 10 lupausta pyöräilyn edistämiseksi ja vision saavuttamiseksi.

Sipoon kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelmassa on määritetty tavoitteiksi mm. pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen nykyisestä 8 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Suunnitelmassa esitetään 12 toimenpidettä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa se, että kävely ja pyöräily otetaan huomioon kaikessa kunnan päätöksenteossa ja samalla pyörä- ja kävelyväylien suunnittelua ja kunnossapitoa kehitetään. Lisäksi pyörien pysäköintitarpeet huomioidaan suunnittelussa ja rakentamisessa.

Tampereen kaupunkiseutu käynnisti kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 laatimisen vuonna 2011. Kehittämisohjelma tavoittelee ilmastonmuutoksen hillitsemisestä liikennejärjestelmätasolla: pyrkimyksenä on nostaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteinen kulkutapaosuus vuoden 2005 neljästäkymmenestä prosentista 50–60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä halutaan vaikuttaa ihmisten yksilöllisiin liikkumistottumuksiin, asenteisiin ja päätöksentekoon.

Tukholman pyöräilyn edistämisohjelmassa on esitetty ohjelman visio ja tavoitteet sekä tulevaisuuden linjaukset. Lisäksi ohjelmassa käsitellään pyöräilyn nykytilaa Tukholmassa. Ohjelma sisältää myös toimenpidesuunnitelman, jossa on tarkemmin määritelty pyöräilyn edistämistoimenpiteitä koskien niin pyöräilyn infrastruktuuria, viestintää yhteistyötä sekä toimenpiteiden ja ohjelman seurantaa.

Turun kaupungin Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2010 käytetään kävelyn ja pyöräilyn väylien tarkemman jatkosuunnittelun pohjana. Kävelyn kehittämistavoitteena ovat kävelyn nykyisen merkityksen ja kulkumuoto-osuuden säilyttäminen, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä terveysperusteisen kävelyn lisääminen työmatkoilla.

Suunnitelmassa on määritelty Turun seudun nykyinen ja tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko ja sen osana pikapyöräteinä sekä viihtyisinä reitteinä kehitettävät yhteydet, asetettu pääverkolle laatutasotavoitteet sekä laadittu pääverkon kehittämisohjelma. Lisäksi työn osana on laadittu ideatasoiset suunnitelmat Kaarinan suunnan esimerkkireittien pienistä ja  isommista parantamistarpeista.

Selvitys on esiselvitys rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnittelmaa varten, eikä sitä ole hyväksytty poliittisessa päätöksenteossa.

Utajärvi pyöräilyn laatukunnaksi -ohjelma on pienen kunnan pyöräilyohjelma, jolla halutaan lisätä pyöräilyä arkiliikuntamuotona ja harrastuksena. Ohjelmassa korostuu turvallisuus, kuntalaisten osallistuminen sekä monipuolinen hyvinvoinnin edistäminen. Ohjelman tavoitteeksi on asetettu lisätä pyöräilymäärää 30 % vuoteen 2020 mennessä.

Työssä on laadittu Vaasan kaupungille suunnitelma pyöräilyolosuhteiden kehittämiselle. Vaasan kaupunkiliikenne on tällä hetkellä hyvin henkilöautoihin perustuva mutta kävelyn ja pyöräilyn osuudet ovat myös merkittäviä. Vaasassa on erittäin  paljon  potentiaalia pyöräilyn edistämiseen  lyhyiden etäisyyksien ja tasaisen topografian ansiosta. 

Kehittämisohjelman painopisteenä on pyöräväylien kehittäminen, mutta myös pyöräpysäköintiä ja pyöräväylien kunnossapitoa kehitetään. Tämän työn pohjalta Vaasan kaupungin on tarkoitus laatia pyöräilyn kehittämissuunnitelman yhteenvetoraportti.

Työn tavoitteena oli saada käsitys siitä, mitkä asiat vaikuttavat pyöräilyn suosioon ja millä keinoin pyöräilyä tulisi kuntatasolla edistää. Työssä tutustuttiin strategian käsitteeseen ja sen laatimisen keinoihin sekä vertailtiin ulkomaisten kaupunkien pyöräilystrategioita. Vantaan pyöräilytilannetta analysoitiin muun muassa kaupungin eri toimialojen edustajien kesken järjestetyn työpajan avulla. Strategiassa tunnistettiin pyöräilylle tärkeitä prosesseja ja asetettiin tavoitteita ja toimenpiteitä vastuutahoineen. Strategia tehtiin käyttämällä Balanced Scorecard -mittaristoa.  Strategian päätavoitteet ovat pyöräilyn suosion kasvattaminen ja pyöräilyn turvallisuuden samanaikainen parantaminen Vantaalla.

Kehittämisohjelman aikajänne on vuoteen 2030. Ohjelma on osa kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa. Kehittämisohjelmassa käsitellään kävelyn ja pyöräilyn lisäämisellä tavoiteltavia hyötyjä, liikkumisen nykytilannetta Vesilahdessa sekä määritetään toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään.

Ylöjärven kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman laatiminen pohjautuu vuonna 2012 laadittuun Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaan, johon kirjattiin tarve seudun kaupunkikohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimisesta.