Voimassa olevat linjaukset
Linjauksilla ja ohjelmilla on tärkeä rooli priorisoinnissa ja hankkeiden budjetoinnissa. Poliittiset linjaukset sisältävät usein tavoitteita, jotka ohjaavat viranomaisten ja sidosryhmien toimintaa. Valtakunnallista toimintaa ohjaa Suomen kuuluminen EU:hun sekä laajemmat kansainväliset päätökset, kuten ilmastosopimukset. Liikkumista koskevien poliittisten linjausten lisäksi erilaiset ilmasto-, terveys- ja liikuntaalan ohjelmat ohjaavat kaupunkien liikkumisen kehittämistä.
Pyöräilyn osalta tärkeimpiä poliittisia linjauksia ovat liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia 2020 sekä sen toimepideohjelma. Lisäksi Suomessa laaditaan seudullisia ohjelmia ja linjauksia, jotka ohjaavat puolestaan kaupunkien toimintaa.
Julkaisut on järjestetty niin, että ensimmäisenä näkyvät keskeisimmät ohjeet ja suositukset. Muutoin julkaisut ovat aakkosjärjestyksessä.
Sivustolta löytyy vuosina 2001, 2005, 2008, 2013 ja 2016 laaditut kansalliset energia- ja ilmastostrategiat. Hallitus hyväksyi 24.11.2016 uusimman kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja siinä on asetettu näkymä vuoteen 2030. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Liikenteeseen liittyen strategiassa linjataan, että liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 prosentin kasvua näiden matkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä.
Energiatehokkuuden ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. EU:n yhteisenä tavoitteena on 20 % tehostuminen vuoteen 2020 mennessä. Ilmastopolitiikan lisäksi energiaa on edelleen tärkeää säästää myös perinteisistä syistä: muun muassa energian saatavuuden turvaamiseksi, energiakustannusten alentamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi.
Turvallisuusohjelmalla pyritään puolittamaan tieliikennekuolemien määrä Euroopan teillä seuraavien 10 vuoden aikana. Nyt ehdotetut vuosia 2011–2020 koskevat eurooppalaiset tieliikenneturvallisuuden poliittiset suuntaviivat sisältävät monipuolisia toimia, joiden tarkoituksena on mm. vahvistaa tiukemmat vaatimukset ajoneuvojen turvallisuudelle sekä parantaa tienkäyttäjille annettavaa opetusta ja liikennesääntöjen valvontaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma ILPO valmistui maaliskuussa 2009. ILPO:n tavoitteena on aikaansaada merkittäviä päästövähennyksiä kaikessa elinkeinoelämässä, hallinnossa ja kansalaisten arjessa liikenne- ja viestintäpolitiikkaa kehittämällä. Seurantaraportti kokoaa yhteen ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisen sekä ministeriön toimenpiteet vuonna 2010.
Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen tukevat ilmasto-, ympäristö- ja terveystavoitteiden toteutumista.
Tässä esiselvityksessä on kartoitettu muutamien edistyksellisten eurooppalaisten pyöräilymaiden pyöräily- ja kävelypolitiikkaa ja -strategioita. Kartoitus ei ole kattava, vaan tarjoaa näkökulmia ja painotuksia, jotka tulisi huomioida Suomen käynnistyvässä toimintalinjatyössä.
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi uuden Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman 23.3.2018.
Ohjelman tavoitteena on, että kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien kasvu korvaisi osittain lyhyitä automatkoja ja vähentäisi sitä kautta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi Ilmastopaneelin selvityksessä on arvioitu, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä voitaisiin saavuttaa noin 0,3 miljoonan tonnin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Suomessa liikenteen kokonaispäästövähennystavoite on 3,1 miljoonaa tonnia.
Ohjelmassa on yksilöity 31 kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpidettä. Näitä ovat esimerkiksi infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun kehittäminen, rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen, taloudellisen ohjauksen ja lainsäädännön kehittäminen, yhteistyö eri toimijoiden välillä, kävelyn ja pyöräilyn vastuutahojen määrittäminen ja seurannan kehittäminen. Tarkoitus on lisätä kävelyn ja pyöräilyn määriä pysyvästi, ja auttaa siten saavuttamaan myös pitkän aikavälin ilmastotavoitteet eli liikennejärjestelmän muuttaminen nollapäästöiseksi.
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman esitteessä tuodaan tiiviisti esiin:
- Miksi valtion ja kuntien kannattaa edistää kävelyä ja pyöräilyä?
- Miten kunta voi edistää kävelyä ja pyöräilyä?
- Mitä valtionhallinnon edustajilta odotetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi?
- Mitä tukea on satavilla?
Liikenne- ja viestintäministeriön keväällä 2011 julkaisema Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia ja toimenpidesuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on lisätä kävely- ja pyörämatkojen määrää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja vastaavasti vähentää henkilöautomatkoja.
Toimenpidesuunnitelma on monen tahon yhteinen linjaus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tarvittavista toimista. Esitetyt toimenpiteet viedään käytäntöön valtion ja kuntien omissa suunnitelmissa, toiminnanohjauksessa ja toteutuksessa. Suunnitelman toimeenpanoa seurataan säännöllisesti.
Toimenpidesuunnitelma on jaettu neljään kokonaisuuteen, jotka koskevat 1) asenteisiin vaikuttamista, 2) infrastruktuuria, 3) yhdyskuntarakennetta sekä 4) hallinnon rakenteita ja lainsäädäntöä. Näiden alla on esitetty yhteensä 33 toimenpidettä vastuutahoineen.
Strategia on laadittu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Liikenneviraston, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kaupunkien ja kuntien, ympäristöministeriön sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 300 miljoonaa lisämatkaa. Saman verran matkoja pitäisi vähentyä lyhyistä henkilöautomatkoista. Linjaus toteuttaa uudistuvan liikennepolitiikan näkemyksiä ja ohjaa Liikenneviraston suunnittelutyötä sekä valtion ja kuntien yhteistyötä liikennejärjestelmän kehittämiseksi.
Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ”Vähemmästä viisaammin” tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan valtion ja kuntien tulee näyttää esimerkkiä sekä luoda edellytyksiä kestävämmille ratkaisuille. Samalla luodaan mahdollisuuksia vihreälle taloudelle ja työpaikkojen syntymiselle.
Valtioneuvosto teki ohjelmasta periaatepäätöksen Vähemmästä viisaammin kesäkuussa 2013.
Hallitus antoi liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle 12.4.2012. Siinä linjataan liikennepolitiikkaa vuosille 2012-2022. Liikennepolitiikkaa on tarkasteltu hallitusohjelman mukaisesti erityisesti maankäytön, asumisen, palvelurakenteiden, kestävän kehityksen ja elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset huomioon ottaen. Tavoitteena on lisätä kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä.
Liikenne- ja viestintäministeriö tavoittelee uudella liikenteen ympäristöstrategialla kestävää ja teknisesti edistyksellistä liikennettä. Keinojen keskiössä ovat vähäpäästöiset ajoneuvoteknologiat ja vaihtoehtoiset käyttövoimat, mutta myös kansalaisten liikkumistapojen muutokset.
Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020 määrittelee liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan ympäristötyön keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat kaikille liikennemuodoille. Ympäristöstrategia sisältää myös ministeriön ilmastopoliittisen ohjelman (ILPO) päivityksen.
Liikenteen ympäristöstrategiassa haetaan ratkaisuja kolmeen liikenteeseen liittyvään ympäristöongelmaan, joiden kohdalla liikenteen osuus on erityisen suuri tai joiden kehitys on kulkenut väärään suuntaan.
Keskeisimmät haasteet ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä, liikenteen aiheuttamien terveyshaittojen vähentämisessä sekä Itämeren suojelussa.
Strategiassa lähdetään siitä, että liikenteen ympäristöpolitiikka tukee vihreän kasvun mahdollisuuksia. Kasvualueita ovat muun muassa liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat sekä liikenteen älykkäät palvelut.
MAL-verkosto on valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. Mukana on 15 kaupunkia tai seutua, ministeriöitä, Suomen Kuntaliitto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Verkostoa koordinoi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
Verkoston teemoina vuonna 2013 ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkipoliittiseen kehittämiseen, MAL-aiesopimukset ja Kasvusopimusten MAL-kytkennät, kaupunkiasumisen kehittäminen sekä seutukohtainen työskentely ajankohtaisissa asioissa. Verkoston toiminnan keskiössä ovat jäsenseutujen ja valtio-osapuolen vuoropuheluun tähtäävät seminaarit, työpajat, koulutukset sekä seutukohtainen räätälöity sparraus. Verkoston piirissä myös aktiivisesti tuotetaan ja levitetään julkaisuja jäsenseutujen käyttöön.
Pyörämatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland -aktiviteettien kehittämisohjelmaan, joka nojaa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 -suunnitelmaan (KTM 2006). Työ- ja elinkeinoministeriön matkailustrategian mukaisesti pyörämatkailun kehittämistyön läpikulkevia arvoja ovat kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
- toimiva aluerakenne
- eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
- kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
- toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
- Helsingin seudun erityiskysymykset
- luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Päätöstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisällön osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jäi voimaan.