Seuranta ja laskennat

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Espoon asukkaat arvioivat kaupungin liikennejärjestelmää ja sen keskeisiä osia. Tutkimus antaa käsityksen siitä, miten vastaajat arvioivat kaupungin liikenneolosuhteita. Tutkimuksen tuloksia verrataan vuonna 1997 tehtyyn aiempaan vastaavaan tutkimukseen.

Espoon kaupungin liikennesuunnittelun raporteista löytyy mm. pyöräilyn edistämisohjelma, pyöräilyn edistämisen katsaus ja yhteenveto sekä erilaisia liikennekatsauksia, joissa on kerätty tietoa myös kävelystä ja pyöräilystä Espoossa.

Suomi on EU:n neljänneksi paras pyöräilymaa – ja ykkönen pyörämatkailussa. Kärjessä polkevat tanskalaiset ja kakkosena hollantilaiset. Kärkinelikko pysyi tämän vuoden mittauksissa samana verrattuna kahden vuoden takaisiin tuloksiin. Unionin vertailussa viimeisellä sijalla ovat romanialaiset. Kun vertailtiin polkupyörän osuutta arjen matkoista, Suomi sijoittui EU-maiden vertailussa viidenneksi ja pyöräilyn turvallisuudessa kuudenneksi. Pyörämatkailumaana Suomi on väkilukuunsa suhteutettuna kaikista paras.

ECF:n tutkimuksessa maat pisteytetään viiden eri kriteerin perusteella: polkupyörän käyttäminen kulkuvälineenä, turvallisuus, pyörämatkailu, polkupyöräteollisuus sekä pyöräilyorganisaatiot.

Verrattuna kahden vuoden takaisiin tutkimustuloksiin, suurin osa valtioista säilytti paikkansa suunnilleen samana. Suurimmat edistysaskeleet ottivat Slovenia sijalta 12. sijalle 7. ja Luxemburg sijalta 19. sijalle 13.

Pyöräilykatsaus 2015 on ensimmäinen pyöräliikenteen kehitystä, kaupunkilaisten mielipiteitä, pyörätiehankkeita ja pyöräilypalveluita esittelevä julkaisu Helsingissä. Jatkossa pyöräilykatsaus julkaistaan kahden vuoden välein.

Julkaisussa kootaan tilannetieto pyöräliikenteen kehityksestä, kaupunkilaisten mielipiteistä pyöräilyasioissa, pyöräliikennehankkeista ja pyöräilypalveluista Helsingissä. Kyseessä on Helsingin toinen pyöräilykatsaus, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2015.

Laajan liikennetutkimuksen (LITU 2008) tavoitteena oli tuottaa ajan tasalla olevaa tutkimustietoa koko Helsingin seudun työssäkäyntialueen liikenteestä. Tutkimustietoa tarvitaan strategisen tason liikennesuunnittelun tueksi ja liikenne-ennustemallien kehittämiseksi. LITU 2008:n avulla saatiin tutkimustietoa entistä laajemmalta alueelta. Tietojen avulla myös liikenne-ennustemallien kohdealuetta on laajennettu. Tässä yhteenvedossa on lyhyesti esitelty LITU 2008:n osatutkimukset ja niiden keskeisiä tuloksia.

Laajaa liikennetutkimusta on päivitetty henkilöhaastattelututkimuksen osalta vuonna 2012 ja tulokset tästä on julkaistu.

Barometri sisältää Helsingin seudun 14 kunnan asukkaiden näkemyksiä liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteista ja keinoista.

Valtaosa vastaajista haluaisi kehittää alueen joukkoliikennettä. Seuraavaksi tärkeimmäksi kehityskohteeksi nähdään pyöräilyreittien ja –olosuhteiden kehittäminen. Kyselyyn vastanneet kannattivat vahvasti lisäksi muun muassa päästöjen ja liikennemelun vähentämistä ja maankäytön keskittämistä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Yli 60 prosenttia vastaajista kannattaa ja vajaa 20 prosenttia vastustaa moottoriajoneuvoliikenteen kasvun hillitsemistä.

Kyselyssä kysyttiin myös ihmisten mielipidettä pysäköintimaksujen käyttämisestä keskusta-alueiden henkilöautoliikenteen vähentämiseen. Selkeä enemmistö kannatti ajatusta. Ruuhkamaksujen kerääminen ja varojen ohjaaminen joukkoliikenteen kehittämiseen saa hienoisen enemmistön kannatuksen pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Kehyskunnissa puolestaan ruuhkamaksuja vastustetaan enemmän kuin kannatetaan.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena Helsingin asukkaat ja yritysten edustajat kokevat kaupungin liikennejärjestelmän toiminnan. Arvioitavana on eri osa-alueet: kävely-, pyörä-, joukko- ja autoliikenne ja lisäksi pysäköinti. 

Pyöräilybarometrissa selvitetään asukkaiden asennetta pyöräilyn edistämiseen sekä pyöräilijöiden käsityksiä pyöräilyolosuhteista ja pyöräilyn laadusta Helsingissä. 

Helsingin tavoite edistää pyöräilyä saa kaupunkilaisilta vankan tuen: yli 95 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu pyöräilyn edistämiseen myönteisesti.  Asenne on myönteinen myös niiden asukkaiden keskuudessa, jotka eivät pyöräile. Helsinki saa siten asukkailta vahvan tuen tavoitteelleen edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungissa tapahtuvien kaupungin sisäisten matkojen kulkutapajakauma. Tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten Helsingin sisäisiä matkoja yhden vuorokauden aikana klo 04:00–3:59 välisenä aikana. Tutkimus antaa käsityksen siitä, miten helsinkiläiset liikkuvat jalan, pyöräillen, joukkoliikennevälineillä, henkilöautolla tai muulla kulkuvälineellä. Kulkutavan lisäksi tutkimuksessa selvitettiin matkojen määrä ja tarkoitus.

Tämä yleisohje on tarkoitettu Jalankulun ja pyöräilyn toimenpiteiden ja ohjelmien arviointiin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Ohjetta voidaan soveltuvin osin käyttää apuna valtion tie- ja ratahankkeiden arvioinnissa sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä muiden ohjelmien arvioinnissa kevyen liikenteen osalta. Ohjetta voidaan lisäksi käyttää apuna kunnissa ja maakuntaliitoissa, jos jalankulun ja pyöräilyn edistämistoimia halutaan arvioida liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohjeen mukaisesti. 

Kyselytutkimus on toteutettu pääosin samansisältöisenä ja vastaavin tutkimusmenetelmin vuosina 2011, 2013, 2015 ja 2017. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa matka- ja kuljetusketjujen palvelutasosta sekä liikennejärjestelmästä kokonaisuutena Liikennevirastolle ja sen sidosryhmille. 

Raportissa on esitetty Liikenneviraston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Oulun seudulla toteutetun pilottiprojektin tulokset. Työssä pilotoitiin kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelun käyttöä yhdellä kaupunkiseudulla. Pilotissa mukana oli vain jatkuvien laskinten tuottama tieto. Lisäksi hyödynnettiin liikennevalojen polkupyöräsilmukoiden tuottamaa tietoa. 

Pilotin lopputuloksena on ehdotus tietopalvelun vaiheittaisesta toteuttamisesta. Ensimmäisessä vaiheessa liitettäisiin Eco-Counterin laskimet tietopalveluun, kehitettäisiin tiedonkäsittely-ja raportointi sekä niihin liittyvät asiat. Toisessa vaiheessa mukaan tuotaisiin liikennevalojen polkupyöräsilmukoiden tuottama tieto. Vasta kolmannessa vaiheessa kehitettäisiin otoslaskentojen käsittely tietopalvelussa. Tulevaisuudessa neljäntenä vaiheena saattaisi vielä olla uusien kävelijä- ja pyöräilijämäärien tuottamistapojen integrointi järjestelmään.

Tässä raportissa on kuvattu kunnille soveltuva malli kävelyn ja pyöräilyn seurantamittariston koostamiseen. Raportin koostamisessa on hyödynnetty suomalaisia ja ulkomaisia esimerkkejä, asiantuntijaraportteja sekä hankkeen tiimoilta järjestettyä kahta työpajaa. Työpajoihin osallistui yhteensä 41 kuntien, Liikenneviraston, ELY-keskusten, kaupunkiseutuja edustavien organisaatioiden ja konsulttitoimistojen asiantuntijaa. Raportissa on esitelty keskeisimmät käytettävissä olevat menetelmät ja mittarit, joista kunta voi koota oman kävelyn ja pyöräilyn seurantamittaristonsa.

Mittarit on jaoteltu seuraaviin teemoihin: panokset, tuotokset (infrastruktuuri, maankäyttö, matkaketjut), tulokset (liikkumiskäyttäytyminen, liikennemäärät, liikenne- ja sosiaalinen turvallisuus, esteettömyys, liikkumisympäristön laatu, näkemykset) sekä seuraukset. Mittareista on työpajojen ja asiantuntijatyön avulla nostettu esiin vertailumittareita, joiden antamaa tietoa kuntien olisi hyödyllistä vertailla keskenään.

Kokonaisvaltainen mittaristo yhdistää useita mittaamisen näkökulmia ja tällöin voidaan puhua seurantamallista. Omaa mittaristoa koostettaessa on syytä perinteisten liikkumisen tunnuslukujen kuten kulkutapajakauman lisäksi tutustua muihinkin hyväksi havaittuihin mittareihin. Kävelyn ja pyöräilyn seurannassa tuleekin hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa ennen uusien tutkimusten tekoa. Seuranta voi minimissään tarkoittaa jo olemassa olevan tiedon kokoamista yhteen. Erilaisten tiedonkeruumenetelmien rajoitteet ja ominaispiirteet tulee tunnistaa esimerkiksi tulosten yleistettävyyden osalta.

Seurantatiedon hyödyntämiskohteet vaihtelevat käyttäjätahojen tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Hyödyntämällä seurantaa laajasti ja monipuolisesti sekä asettamalla tavoitteeksi määrällisten tulosten lisäksi myös laadulliset tulokset, voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen kuva kävelystä ja pyöräilystä sekä kaupunkitilojen käytöstä.

Pyöräilykuntien verkosto teetti vuoden 2013 Kilometrikisaan osallistuneille vaikuttavuuskyselyn, jossa selvitettiin kisan vaikutusta omaan pyöräilyyn. Tulokset olivat kannustavat. Kisan todettiin lisäävän pyöräilyä kisan aikana että sen jälkeen. Suuri osa myös ns. passiivisista pyöräilijöistä lisäsi omaa pyöräilyänsä Kilomterikisaan osallistuttuaan.

Lahden pyöräilykatsaus 2016 on ensimmäinen pyöräliikenteen kehitystä, olosuhteita ja kehittämistä käsittelevä julkaisu Lahdessa.

Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on lisätä kestäviä kulkutapoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä. Kulkutapamuutokset ja kestävien kulkutapojen osuudet ovat keskeisiä seurattavia mittareita, joiden avulla voidaan laskea vaikutuksia myös päästöihin, energiankulutukseen, terveyteen ja turvallisuuteen. Suomessa tulisi seurata kansallisella ja seudullisella tasolla kestävän liikkumisen kehitystrendejä ja ohjelma- ja hanketasolla toimenpiteiden vaikutuksia.

MaxEva on interaktiivinen verkkotyökalu, joka opastaa arvioimaan ja keräämään seurantatietoa liikkumisen ohjauksen hankkeista. MaxEva laskee automaattisesti esimerkiksi miten paljon hiilidioksidipäästöt vähenivät jonkin projektin seurauksena. Kartan avulla voi valita tarkasteltavaksi yhden projektin tai hakutyökalun avulla voi löytää ja vertailla eri projekteja. Sivuilta voi hakea tietoa erilaisista kävelyn ja pyöräilyn hankkeista.

MaxSumo on tarkoitettu liikkumisen ohjauksen yhdeksi työkaluksi. Sen avulla voi suunnitella, seurata ja arvioida liikkumisen ohjauksen projekteja. Se tarjoaa ohjeistuksen kaikkiin projektin eri vaiheisiin, kuten tavoitteen asettamiseen, kohderyhmän valitsemiseen ja palveluiden valintaan.

Pyöräilyn ja kävelyn seurannan kehittäminen Oulun alueella -projektissa kokeiltiin markkinoille tullutta uutta laskentalaitetta, joka pystyy luokittelemaan jalankulkijat ja polkupyöräilijät. Käytetty laskentalaite oli mukana myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) insinöörityönä tehdyssä laitevertailussa, jossa tutkittiin talvikautena 2010–2011  erilaisten laskentalaitteiden kykyä tehdä laskentaa. Laitevertailussa korostui erityisesti laitteiden talvitoimivuus. Opinnäytetyön tärkeimmät havainnot on raportoitu osaksi tätä raporttia.

Pyöräilymetropoli 2017 -julkaisu on pyöräilykatsaus, jossa esitellään pääkaupunkiseudun pyöräliikenteen kehitystä ja kaupunkilaisten mielipiteitä pyöräilystä.

Julkaisussa esitellään toimintamalli, joka käsittää kävelyn ja pyöräilyn laskentojen seudullisen suunnittelun, laskentojen toteuttamisen sekä tietopalveluiden järjestämisen. Seudulliset laskennat joukkona muodostavat valtakunnallisen tiedonkeruun.

Valtakunnallinen tietojen keruu käynnistetään seudullisilla laskentasuunnitelmilla, joka keskittyy kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kannalta olennaisimmille väylille. Suunnitelmien perusteella voidaan hankkia laskennat ELY-keskusten ja kuntien hallinnoimille väylille. Laskentojen esitetään perustuvan pääsääntöisesti koneellisiin otoslaskentoihin, joskin jokaiselle seudulle suositellaan perustettavan vähintään kaksi jatkuvaa laskinta perustutkimusta (mm. kausivaihtelun selvittäminen) varten.

Liikenneviraston vastuulle esitetään laskentasuunnitelmien osarahoitus, valtion väylien laskentojen rahoitus sekä tiedon varastointiin ja prosessointiin tarkoitetun tietopalvelukokonaisuuden hankinta. Työssä on laadittu kolme vaihtoehtoa edellä mainitun kokonaisuuden toteutukseen. Valtion väylien laskennat suositellaan hankittavan jokaisessa toteutusvaihtoehdossa palveluna.

Selvityksen tarkoitus oli kartoittaa tietoa Suomen kuntien pyöräilyn olosuhteista. Selvitys tuotti tietoa pyöräilyn kehittämisestä, asemasta, sujuvuudesta, pyörätieverkoston määrästä ja laadusta sekä pyöräteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta erikokoisissa kunnissa. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston ja Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kanssa vuonna 2010

Työn tarkoituksena on valtakunnallisen seurantamallin jalkauttaminen ja soveltaminen Vantaalla. Työssä määritellään seurantakokonaisuus ja sen aikataulu. Työssä laskettiin myös pyöräilyn terveysvaikutuksien taloudellinen hyöty HEAT-menetelmällä.

Lisäksi työssä on kuvattu Vantaan pyöräilyn nykytilaa seurantamallin kehittämistyössä määriteltyjen avainmittareiden ja saatavilla olevan seurantatiedon perusteella. Tietoja on kerätty vuosilta 2008–2014. Luonnoksen tarkoitus on havainnollistaa pyöräilykatsauksessa esitettäviä teemoja. Mallidokumentti tarjoaa samalla vertailutietoa ensimmäisen seurantakierroksen jälkeen laadittavaan pyöräilykatsaukseen. 

Työlle myönnettiin Kävelyn ja pyöräilyn T&K valtion avustusta vuodelle 2014

Risto Kujanpään diplomityön päätavoitteena oli laatia Helsingin kaupungille pyöräilyn seurantasuunnitelma.

Työssä määriteltäviä seurannan osakokonaisuuksia ovat pyöräilykatsaus, pyöräilybarometri sekä kaupungin toiminnan vaikuttavuuden seuranta. Ensimmäinen viestii pyöräilytietoa kaupunkilaisille ja päättäjille sekä seuraa mittareiden arvojen kehitystä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toinen keskittyy koetun laadun mittaamiseen sekä taustatiedon hankkimiseen pyöräilevistä kaupunkilaisista. Kolmas seurannan osakokonaisuus monitoroi toteutunutta laatua suunnittelussa ja käytännössä palvellen asiantuntijoita sekä heidän raportointitarvettaan päättäjille. Nämä kolme uutta seurannan osakokonaisuutta muodostavat yhdessä pyöräilyn laskentojen kanssa seurantasuunnitelman, joka monitoroi pyöräilyolojen kehitystä ja pyöräilyn edistämisen etenemistä Helsingissä sekä viestii seurantatietoa kohderyhmille sen vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Raportti sisältää  suosituksen  siitä,  miten  pienillä  ja  keskisuurilla  kaupunkiseudulla tai yksittäisissä kunnissa voidaan kustannustehokkaasti mutta luotettavasti tuottaa liikkumista ja liikennejärjestelmään kohdistuvaa tyytyväisyyttä koskevaa tietoa. Suositus voi auttaa niissä tilanteissa, joissa varsinaisen alueellisen henkilöliikennetutkimuksen tekeminen ei ole kustannussyistä mahdollista.

Hyvien  toimintatapojen  kuvaamisella  pyritään  yhtenäistämään tutkimuskäytäntöjä, mikä lisäisi eri alueilla tehtyjen tutkimusten vertailukelpoisuutta. Työssä suunniteltiin myös esimerkkilomake kevennetyn liikkumiskyselyn sisällöstä.

Tampereen pyöräilykatsaukseen on koottu tietoa uusista pyöräteistä, pyöräilijämääristä, pyöräilyn terveyshyödyistä euroina sekä ajankohtaisista hankkeista.

Tampereella on tavoitteena lisätä pyöräilijöiden määriä. Nyt on laskettu pyöräilyn terveyshyötyjä euroina, jos kaupunkistrategian tavoitteet pyöräilijämäärien kasvusta saavutetaan ja jos kasvu jatkuu myös seuraavalla valtuustokaudella. Tampereella vuosittaisen hyödyn arvioidaan olevan 4,4, miljoonaa euroa. Laskennallinen säästö muodostuu, kun säännöllinen liikkuminen vähentää sairastuvuutta ja ennen aikaisen kuoleman todennäköisyyttä.

Työssä on suunniteltu Tampereen seudulle sopiva malli kävelyn ja pyöräilyn seurannasta ja seurantatulosten viestimisestä. Samalla on tarjottu katsaus kävelyn ja pyöräilyn seurantamenetelmistä, ohjeistuksista ja malleista. Tampereen seutu koostuu Tampereen lisäksi seitsemästä pienemmästä kunnasta: Kangasalasta, Lempäälästä, Nokiasta, Orivedestä, Pirkkalasta, Vesilahdesta ja Ylöjärvestä. 

Seurantamalli ottaa vahvoja vaikutteita Liikenneviraston tuoreista seurannan suosituksista, Kööpenhaminan malleista ja Helsingin pyöräilyn seurantasuunnitelmasta. Seudun malli rakentuu pääosin neljästä kokonaisuudesta: 1) liikennedatasta, 2) oman toiminnan ja toteutuneen laadun seurannasta eli eräänlaisesta sisäisestä seurannasta, 3) asukkaiden tyytyväisyydestä ja näkemyksistä ja 4) erilaisista teematutkimuksista. 

Vuonna 2012 toteutetun Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen tutkimusalueeseen kuuluivat Akaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi.

Yksi tutkimuksen tuloksista oli, että pyöräilyn osuus on kasvanut koko alueen tasolla.

TEMS on EPOMM:in tietokanta, josta löytyvät  350 pääasiassa eurooppalaisen kaupungin kulkutapajakaumat. Sivustolta voi esimerkiksi etsiä jonkin tietyn kaupungin kulkutapajakauman ja vertailla eri kaupunkien lukuja keskenään.

Selvityksen tarkoituksena oli tutkia ulkoilun eri mahdollisuuksia ja nykytilaa Suomen eri kunnissa. Selvityksen on laatinut Suomen Latu ja mukana oli 15 kuntaa vuosina 2009-2011. Raportissa käsitellään sekä pyöräilyyn että kävelyyn liittyviä ulkoilumahdollisuuksia ja kehittämistarpeita. Hankkeessa kyseltiin kuntalaisilta tyytyväisyydestä kunnan ulkoiluun liittyviin palveluihin ja olosuhteisiin. Kyselyn perusteella pyörätiet ja jalankulkuväylät ovat yksi tärkeimmistä ulkoilupaikoista, ja tyytyväisyyden ja kehittämisehdotusten perusteelle ne ovat myös ulkoilupaikoista eniten kehittämistä vaativa osa-alue. Kehittämiskohteina nähtiin verkon jatkuvuus, kunnon parantaminen, verkon hierarkia, viitoitus ja väylän selkeys.

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja liikkumisen taustoista sekä henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Julkaisuun liittyvät materiaalit: https://www.liikennevirasto.fi/tilastot/henkiloliikennetutkimus/julkaisut#.WmXRCa5l-Uk

Tässä esiselvityksessä on tutkittu teemoja, jotka ovat keskeisiä seuraavan valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT 2015-2016) suunnittelussa, ohjelmoinnissa ja hankinnassa. Näitä teemoja ovat tutkimusmenetelmät, keinot säilyttää tutkimustulosten aikasarjat menetelmän muuttuessa, tarvittavat otoskoot, EU:sta tulevat metodisuositukset, kaupunkiseutujen mahdollinen mukaantulo valtakunnalliseen tutkimukseen sekä edellä mainittujen kehittämisteemojen alustavat toteutuskustannukset. 

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja liikkumisen taustoista sekä henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Tuorein tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2016 monimenetelmätutkimuksella. Tutkimukseen oli mahdollista vastata puhelimitse, verkossa ja kirjeitse. Ensi kertaa tutkimukseen osallistui kaupunkiseutuja omilla lisäotoksillaan. Kaikkiaan tutkimukseen vastasi yli 30 000 suomalaista.

Materiaalit: https://www.liikennevirasto.fi/tilastot/henkiloliikennetutkimus#.WqjtxGcUky9